[AM] Demmy

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

[AM] Demmy

Viesti kirjoittaja P.B lähetetty 20.06.13 7:17



Nimi: Demeter Ilyavich Lominoff
Alias: Demmy Shades
Syntynyt: 22.10.1971, Penza, USSR
Asuinpaikka: Downtown, Penasco, CA, USA
Työ: Jos tappaminen on työ. Vapaa-ajallaan keräilee Matryoshka-nukkeja.

Jengi: Armenian Mafia
Asema: Chelovek, palkkatappaja

Bio  (VAROITUS!!! PITKÄ!!!)

Demmy syntyi Penzan kaupungissa. Perheeseen kuuluu kaksi veljeä, Pjotr ja Vasili, isä Ilya ja äiti Anastasia. Perhe oli keskiluokkaa, isä oli toimistohommissa, äiti hoiti poikia kotona. Demmy oli pojista vanhin, ja siksi Ilya välitti tästä eniten ja halusi taata hänelle hyvän tulevaisuuden. Koska koulu oli maksullista, Ilya kävi ahkerasti töissä jotta saisi esikoiselle parhaan koulun. Demmy kuitenkin suojeli nuorempia veljiään ja halusi taata heillekin yhtä hyvän tulevaisuuden kuin itselleen. Demmy myös pääsikin korkealuokkaisiin kouluihin, ja peruskoulun käytyään hän vihdoin lähti vanhempiensa huostasta Volgogradiin  opiskelemaan.


16-vuotias Demeter Lominoff

Ilya lähti ajamaan 16-vuotiasta poikaansa kohti Volgogradia. Kuitenkin kun saavuttiin kaupunkiin, isä ja poika joutuivat ampumakohtauksen tielle, juuri sopivasti. He olivat ajamassa iltapäivällä erään taidekaupan ohitse, kun alkoi kuulua laukauksia. Kolmen miehen muodostama jengi ryntäsi kaupasta ulos säkki mukanaan, ja kaikilla pistoolit käsissään. Ilya tietenkin pysäytti auton, jota hänen ei olisi pitänyt tehdä. Yksi rikollisista rupesi kiroamaan, kuinka heidän ajaja oli lähtenyt lipettiin, mutta he huomasivat isän ja pojan autossa. Yksi miehistä avasi ohjaajan oven, osoitti Ilyaa pistoolillaan ja pakotti tätä ulos autosta. Ilya ei suostunut liikkumaan mihinkään, mutta mies väitti yhä vastaan. Lopulta alkoi kuulua sireenien ääniä, ja rikolliset alkoivat toimia nopeasti. Mies joka oli yrittänyt hätistää Ilyaa autosta, väkivaltaisesti veti tämän pois autosta ja painoi liipaisinta 4 kertaa raivon ja pelon sekaisena. 3 luodeista osui Ilyan ylävartaloon. Demmy heitettiin autosta ulos, mutta häntä ei sentään ammuttu. Kaikki kolme rikollista asettuivat autoon ja lähtivät heti kaasuttamaan pois, kaksi poliisiautoa hännillään.
Demmy meni kuolevan isänsä luokse ja pidätteli itkuaan. Ennenkuin hän edes tarvitsi, ambulanssi saapui paikalle ottamaan Ilyan ja taidekaupan omistajan autoon. Demmy otettiin poliisin huostaan.

Vaikka häntä kuulusteltiin oikein kunnolla, Demmy ei tiennyt juuri mitään tapahtuneesta. Lopulta poliisit päästivät Demmyn menemään sairaalaan katsomaan isäänsä perheensä kanssa. Ilya oli onneksi selviytynyt, ja lääkärin mukaan hän selviäisi. Isä oli kuitenkin menettänyt niin paljon verta, että hän olisi koomassa vielä pari päivää. Näinä päivinä Demmy meni opiskelemaan Volgogradin lukioon. Hän halusi ylioppilaaksi ja sitä kautta psykiatriksi. Tämä haave oli syntynyt vasta vähän aikaa sitten, mutta Demmy päätti pitää siitä kiinni.
Pari päivää kului, ja isä heräsi koomasta. Demmy ja koko perhe olivat todella iloisia, ja isä pääsisi sairaalasta muutaman kuukauden kuluttua. Demmy kävi usein isänsä luona juttelemassa, sillä hänellä oli koulun jälkeen aina aikaa käydä häntä katsomassa. Tämä paransi hänen ja isän välistä sidettä.
Kun Demmy oli käyny lukiota pari kuukautta, hän tutustui hyviin ystäviinsä, jotka hän yhä nykyään jotkut muistaa. Paras ystävä oli Semion Krylov, joka pyrki metsänhoitoalalle. Semion oli ainoa jolle Demmy oli kertonut ampumakohtauksesta.
Vuodet kuluivat, isä pääsi sairaalasta ja meni Anastasian ja poikien luokse. Lopulta Demmyn viimeiset hetket lukiossa lähestyivät. Hänen koko perheensä tuli katsomaan, kun 19-vuotias Demeter Lominoff pääsi vihdoin ylioppilaaksi. Demeter oli tavannut tyttöystävänsä koulussa, nimeltään Berta. Elämä hymyili Demmylle, ja hän pääsi vihdoin isänsä avulla Volgogradin lääketieteelliseen yliopistoon. Täällä hän kävi koulua vielä toiset 3 vuotta, ja vaikka hän joutui eroamaan Semionista ja Bertasta, hän piti yhteyttä puhelimella ja kirjeillä.
Kaikki meni aivan loistavasti Demmyllä. Hyvä meno jatkui peräti siihen asti kun Demmy täytti 23 vuotta. Demmy tuli ryöstetyksi. Hänen autonsa, väritelevisionsa ja hieman muutakin elektroniikkaa oli viety hänen kolmiostaan. Tietenkin hän ilmoitti tästä poliisille, jotka eivät saaneet varasta kiinni. He saivat kuitenkin selville että ryöstäjä oli sama joka oli ampunut Demmyn isää. Vanhat arvet alkoivat hiljaa tuntua taas, ja Demmy päätti jäljittää tämän henkilön koston aikeissa. Hän ei puhunut lähimmäisilleen vähään aikaan.

Kuukausien tutkimusten takia, ja poliisin kanssa juteltuaan, Demmy sai selville että kyseessä oli entinen pikkurikollinen nimeltä Sayilev Tshernekov. Hän tiesi missä tämä piileskeli, ja siksi otti isänsä antaman revolverin mukaansa. Isä oli antanut sen juuri sen takia, että jos häntä ikinä uhkailtaisiin, hän pystyisi puolustamaan itseään. Vaikka Demmy ei ollut mikään tappaja, eikä hänen aikeensa ollutkaan mennä tappamaan tätä miestä, hän silti halusi tavata hänet ja laittaa hänet maksamaan.
Tshernekovin piilopaikalla Demmy koputti oveen. Tshernekov tuli hetken päästä ovelle, ja katsoi Demmyä päästä jalkoihin. Demmy katsoi miestä vain naamaan, viha mielessään. Kun Tshernekov oli kysymässä, mitä tämä hujoppi oikein haluaa, Demmy vetäisi aseen esille, osoittamaan miehen rintaa. Adrenaliinin juostessa joka puolella ruumista, Demmy irvisti vihaisesti ja vetäisi iskurin taakse, ja sitten ampui tätä miestä. Hän toisti tämän vielä kun mies oli kaatunut, ja sitten ryntäsi pois paikalta, jättäen vain avonaisen oven ja ruumiin.


Demeter Lominoff ensimmäisen murhansa aikana

Demmy meni kotiinsa, piilotti aseen lokeroon ja mietiskeli asioita päässään. Mitä jos poliisit selvittäisivät että hän oli syyllinen? Joutuisiko hän vankilaan, ja hänen haaveensa olisivat tuhon omat?
Siksi hän alkoi heti hakea vaihto-oppilaspaikkaa Amerikasta. Hän toki ilmoitti tästä perheelleen. Isällä ei ollut aavistustakaan, mitä Demmy oli tehnyt, ja siksi antoi poikansa lähteä Amerikkaan. Vaikka äiti oli tätä hieman vastaan, hänkin vihdoin taipui. Amerikassa oli oikein hyvät koulutussysteemit, ja Ilya halusi että poika kokee seikkailua elämässään. Demmyn veljet, Pjotr ja Vasili, osasivat jo puolustaa itseään eivätkä tarvinneet Demmyn turvaa.
Ja niin, seuraavana syksynä, Demmy otti lentokoneen Los Angelesiin, jossa hänellä olisi opiskelupaikka. Hän osasi jo melko hyvää englantia, eli siinä ei ollut mitään ongelmaa. Demmyn omatuntoa kuitenkin kalvoi se asia, että hänen vanhempansa, eikä oikein kukaan teinnyt, että hän  ei olisi enää tulossa takaisin kotimaahansa.

Useita vuosia myöhemmin, kun Demmy oli asunut Los Angelesissa opiskellen, hänen englantinsa oli parantunut ja hänen elämänsä hymyily taas. Nyt hän oli 28 vuotias. Hän ei ollut pitänyt yhtä hyviä yhteyksiä vanehmpiensa kanssa kuin ennen. He tiesivät, että Demmy ei olisi enää tulossa kotiin sillä "hänellä ei ollut vieläkään ollut rahaa takaisintuloa varten". Koulu ei nimittäin kustantanut raha-asioita vaihto-oppilasjutuissa. Demmy ei juuri edes käynyt koulua, vaan hän oli päässyt pieneen venäläisjengiin. Hän teki kyllä kunnon töitä 1300 dollarin kuukausipalkalla.
Demmyn elämässä tapahtui kuitenkin taas jotakin dramaattista. Hänen surmaamansa mies, Tshernekov, olikin ollut tsetseeniliigan, Obshinan, rivimies. Obshinan miehet olivat lähteneet etsimään tappajaa, ja saaneet selville että kyseessä oli Demeter Lominoff. Miestä ei löytynyt, joten he menivät hänen perheensä luokse koston aikeissa. Koska he eivät voineet satuttaa Demeteriä, he satuttivat hänen lähimmäisiään. Ensin tsetseenit menivät heidän talolle Penzaan, ja ampuivat Ilyaa ja vanhempaa veljeä Vasilia kuolettavasti. Sitten he polttivat talon maan tasalle, ja isä Ilya kuoli tässä palossa. Demmy kuuli tästä hyvinkin paljon myöhässä, ja sitten hän jo harkitsi menoa takaisin Neuvostoliittoon, jotta pääsisi isänsä hautajaisiin. Mutta hän ei voinut. Muuten hänen äitinsä olisi pakottanut Demeterin pysymään siellä. Vasili kuitenkin selvisi, ja tapaus oli samanlainen kuin hänen isällään.

Isänsä kuolema järkytti Demmyä niin, että hän muuttui hiljaiseksi ja melko häijynkin oloiseksi. Hänen elämänsä meni samantien raiteiltaan. Hän alkoi juoda jotta saisi surunsa loppumaan ja saisi lisää iloa elämäänsä. Loppujen lopuksi eräs hänen ystävänsä käski hänen lopettaa juopottelut. Hänen ystävänsä alkoi ehdottaa kriminaalisia toimia.
Demmy suostui, sillä hän oli jo valmiiksi melkoisen persaukinen. Demmy ystävystyi kaverinsa kautta muutamaan venäjän mafian rivimieheen. Muutaman kuukauden kuluttua Demmy oli jo heille kuin liikekumppani, ja pienet riokset olivat tuttua asiaa Demmylle. Kuitenkin eräänä päivänä yksi venäläisistä sotilaista kysyi Demmyltä, jos tämä olisi ennen tappanut ketään. Silloin Demmy nyökkäsi melkoisen vastahakoisesti, katuihan hän yhä sitä tekoa joka oli saanut isänsä tapetuksi. Rivimies sitten antoi Demmylle aseen ja käski tätä tappamaan erään velallisen miehen. Jos kaikki menisi hyvin, Demmylle olisi luvassa peräti tuhat dollaria, joten tottahan toki Demmy suostui. Mies oli vain joku uusnatsi ja herooiniaddikti, luuseri kuten voisi sanoa.
Demmy ajoi autollansa kaverin kerrostaloasunnolle, pisti äänenvaimennetun 9mm-pistoolin takin alle ja meni kohteensa ovelle. Hän käytti samaa tekniikkaa kuin viimeksikin. Koputti oveen, odotti että mies tulee ovelle, vetäisi aseen esille ja tyhjensi puolet lippaasta tämän rintaan. Tällä kertaa Demmy kuitenkin hankkiutui ruumiista eroon ja tutki koko kämpän.
Vietyään ruumiin roskasäkissä kaatopaikalle, hän palasi ja otti rahansa.

Tappamisesta tuli Demeterille yleinen ammatti. Hän ei kuitenkaan koskaan unohtanut että juuri tappaminen oli aiheuttanut hänen perheensä ongelmat. Hän ei enää puhunut vanhoille tuttavilleen, ei edes äidilleen jonka sydämen tämä oli särkenyt.  Monen mutkan kautta Demeteriä vihdoin suositeltiin Penascolaiselle Armenian Mafialle, ja tämä muuti sinne työn perässä. Tehtyään hyvää työtä uusille pomoillensa, hän pääsi chelovekiksi. Harvempi ihminen tietää Demmyn värikkäästä historiasta.
Nykyään Demmyllä on Penascossa lähiöasunto, jossa hän asuu nykyisen tyttöystävänsä Maria Bellerin kanssa, ja Demmy on ajatellut jopa kosivansa naistansa. Demmyllä menee jälleen kohtuullisen hyvin, mutta lukuiset traumat piinaavat häntä, eikä hän hymyile yhtä paljon kuin hän hymyili ennen.

Demeter on hiljainen ja synkkä hahmo, joka kulkee nahkatakissaan ja farkuissaan kaupungilla. Demeterin suurin tuntomerkki on Fidato-aurinkolasit, joista hän onkin saanut lempinimen "Shades". Demeter harvemmin siis puhuu kenellekään tai näyttää minkäänlaista välinpitoa, mutta mm. Maria on hänelle poikkeus.
Demeterin lempipuuhaa ovat muun muassa grillaaminen, uiminen, tyttöystävänsä kanssa oleskelu ja biljardin pelaaminen. Hän myös keräilee Matryoshka-nukkeja, merkkinä hänen venäläisyydestään. Hänen kokoelmassaan on nykyään yli 60 nukkesettiä.


Tapahtumat MW:ssä
19.6.2013 - Tapaaminen Cleanerin kanssa, toimi kuskina ja Tankianin henkivartijana. (ENSIESIINTYMINEN)
avatar
P.B
Valvoja

Retro-nick(it) : PB
Mies Viestien lukumäärä : 39
Liittynyt : 28.05.2013
Paikkakunta : lande

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa